Pietarin kaduilla kohtaa Suomen

Pietari

Tiina Aalto Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksesta käsitteli hiljattain Kieli-ikkunassa Suomeen liittyviä kadunnimiä Pietarissa (HS 10.12.2002). Tässä lisätietoa aiheeseen venäjänkielisestä teoksesta “Pietarin toponiminen ensyklopedia” vuodelta 2002.

Suomen kaupunkien mukaan nimettyjä katuja Pietarista löytyy useita. Hangonkatu, Gangutskaja ulitsa, sai nimensä vuonna 1950, mitä ennen katu kantoi mm. nimeä “Entisen Tyhjän torin katu”. Pietarin Hesari, Gelsingforsskaja ulitsa, oli alunperin Krusenkuja, hovin neuvonantajan Krusen mukaan. Loviisankuja, Lovizskij pereulok, tunnettiin ennen Nimettömänä kujana, Bezymjannyj pereulok. Savonlinnankujan, Nejšlotskij pereulok, alkuperäinen nimi oli Syrjäkuja, Gluhoj pereulok. Kaikki neljä katua nimettiin Suomen kaupunkien mukaan heinäkuussa 1859.

Turunkatu, ulitsa Turku, alkaa Belgradinkadusta ja päättyy Hampurinkatuun. Nimensä se sai Leningradin ystävyyskaupungin mukaan 18. toukokuuta 1987. Vaasankuja, Vazaskij pereulok, oli aiemmin Savonlinnankuja, Nejšlotskij pereulok. Samannimisiä katuja oli Pietarin “Viipurin puolella” kaksikin, minkä takia toisen nimi muutettiin Vaasankaduksi huhtikuussa vuonna 1887. Viaporinkatu, Sveaborgskaja ulitsa, tunnetaan sillä nimellä jo vuodesta 1911.

Pietarissa on viisi muuta katua, jotka nimettiin huhtikuussa 1887 Suomen kaupunkien mukaan, mutta joiden nimet on sittemmin vaihdettu. Haminankadun, Fridrihsgamskaja ulitsa, nimi vaihdettiin joulukuussa 1952 Starobelskinkaduksi miehityksestä vapautettujen neuvostokaupunkien muistoksi. Samalla vaihdettiin Lappeenrannankadun, Vilmanstrandskaja ulitsa, nimi Feodosiankaduksi.

Hämeenlinnankatu, Tavastgustskaja ulitsa, on nykyään Grafovinkatu, joksi se nimettiin vuonna 1949 sotasankari I.A. Grafovin mukaan. Oulunkuja, Uleaborgskij pereulok, oli olemassa vuoteen 1955 saakka. Uusikaupunginkadun, Njustadskaja ulitsa, nimeä on kantanut kaksikin katua. Ensimmäinen liitettiin 1913 Metsävaltakatuun, Lesnoj prospekt, ja kadun nimi siirrettiin viereiselle kadulle, kunnes sekin 1950-luvulla liitettiin Rautakatuun, Tšugunnaja ulitsa.

Pietarissa on muutamia kadunnimiä, jotka sisältävät suomalaisen henkilönnimen. Matiaksenkuja, Matisov pereulok, on nimetty Matiaksensaaren mukaan maaliskuussa 1871. Pietarin historiallisessa keskustasssa sijaitsevalla saarella oli Matiaksenkylä, Matisovaja derevnja, joka sai nimensä suomalaisen myllärin Matiaksen mukaan. Kylän mylläri oli saanut Pietari Suurelta suojeluskirjeen koko saarelle palkkiona arvokkaista tiedoista ruotsalaisjoukkojen liikkeistä Suuren Pohjan sodan aikana.

Pietarin Kirovin kaupunginosassa sijaitsee Urhonkuja, Urhov pereulok, joka on saanut nimensä kadulla sijainneen talon omistajan etunimen mukaan. Urhonkuja tunnetaan ainakin vuodesta 1910 saakka. Huttusensaari, Gutujevskij ostrov, tunnetaan vuodesta 1798. Saari on nimetty sen omistajan mukaan, joka oli kauppias ja tehtaanomistaja Guttujev, suomalaiselta nimeltään Huttunen.

Karlin ja Emilian valtakatu, prospekt Karla i Emilii, tunnettiin vuodesta 1912. Nimi annettiin muistoksi “Viipurin puolen” Sosnovkan kylän kahdelle asukkaalle, käsityöläiselle Karlille ja leipurin tyttärelle Emilialle. Rakastuneet nuoret surmasivat itsensä sen jälkeen, kun heidän vanhempansa kieltäytyivät antamasta heille aviolupaa. Katua ei enää ole olemassa.

Ville Pessin katu, ulitsa Ville Pessi, sijaitsi “Viipurin puolella”, suositulla Ozerkin järvialueella kaupungin pohjoisosassa. Katu nimettiin SKP:n entisen pääsihteerin mukaan 29. lokakuuta 1984, mutta sai takaisin alkuperäisen nimensä Opinkuja, Utšebnyj pereulok, 27. maaliskuuta 1990.

Suomi ja suomalaisuus on siis läsnä Pietarin lukuisia ja pitkiä katuja kulkiessa, aivan kuten Venäjä ja venäläisyyskin näkyy ja kuuluu Helsingin kaduilla.

Kerkko Paananen

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *