Politkovskajan murha lahja Putinille

Novaja Gazetan toimittaja Anna Politkovskaja ammuttiin Moskovassa Putinin 50. syntymäpäivänä 7.11.2006. Kuka tahansa, joka tilasi murhan, tiesi tämän.

Noin viikko ennen kuolemaansa Politkovskaja esiintyi Radio Svobodan keskusteluohjelmassa, jossa hän toivoi näkevänsä Tšetšenian pääministerin ja todellisen hallitsijan Ramzan Kadyrovin tämän 30. syntymäpäivänä syytettyjen penkillä. Politkovskaja kertoi myös olevansa todistaja oikeusjutussa, jossa Ramzania syytetään osallisuudesta kahteen sieppaukseen.

Politkovskaja nimitti Ramzania hampaisiin asti aseistetuksi pelkuriksi, raakalaismaiseksi kiduttajaksi ja “Tšetšenian Staliniksi”. Ramzanin tulee myös olla hyvin huolissaan omasta hengestään, ottaen huomioon kuinka monta tšetšeeniä hän on tappanut, Politkovskaja sanoi.

Samaiseen keskusteluohjelmaan osallistunut toimittaja Vadim Retškalov nimitti Ramzania “pikkupojaksi, joka on syntynyt kultalusikka suussa”. Ensimmäisen Tšetšenian sodan aikana hän ei osallistunut taisteluihin, kuten nyt väitetään, vaan kantoi tarjottimella teetä isälleen ja tämän taistelutovereille, Retškalov kertoi.

On väärin luulla, että koska Ramzan on Tšetšenian pääministeri, eli siis korkeassa valtiollisessa virassa, hän kykenisi tai edes pyrkisi käyttäytymään “valtiomiesmäisesti”; että hän olisi tällaisen henkilökohtaisen loukkauksen yläpuolella.

Ramzan on järjestäytyneen rikollisryhmittymän (mafian) johtaja. Hän on siis ihminen, jolla on valta päättää toisen ihmisen elämästä ja kuolemasta. Tätä valtaa hän on tottunut käyttämään usein ja henkilökohtaisella antaumuksella.

Kuinka monta kertaa voi loukata tällaista miestä? Ramzan otti Politkovskajan artikkelit Tšetšenian tilanteesta henkilökohtaisina loukkauksina. Oman syntymäpäivänsä alla Ramzanilla kiehui yli, ja hän päätti tappaa “sen vitun jutskuämmän”.

Venäjän journalistiliitolla on hallussaan ääninauha, jolla Ramzan uhkaa Politkovskajaa radio-ohjelman jälkeen. Tällainen nauha kiinnostaisi varmastikin ketä tahansa rikostutkijaa.

Moskova on onnistunut Tšetšeniassa siinä, missä Yhdysvallat epäonnistui Vietnamissa: Venäjä on “tšetšenisoinut” [.pdf] sodan.

Sisällissotaa ja vastakkaista terroria harjoittavat nyt tšetšeeniryhmät keskenään. Federaation joukkojen rooli on pelkästään valvoa, että tilanne ei karkaa käsistä; että sota ei leviä Tšetšenian ulkopuolelle. (Tässäkin se on jo epäonnistunut.)

Keskusvallalla ei ole Tšetšeniassa poliittista roolia; sillä ei ole reaalisia mahdollisuuksia vaikuttaa Tšetšenian sisäiseen poliittiseen tilanteeseen, vaan sen rooli on yksinomaan sotilaallinen.

Ramzanin johtamat “kadyrovilaiset” ovat osoittaneet ja demonstroivat yhä uudelleen, että Ramzan on Tšetšenian todellinen hallitsija, eikä mikään Moskovan nukke.

Ramzan on osoittanut tämän kerta toisensa jälkeen: kadyrovilaiset ovat toistuvasti tappaneet liittovaltion sotilaita, kidnapanneet heitä lunnaita vastaan, tappaneet heitä vain “huvikseen”.

Miksi? Jotta Ramzan voisi osoittaa omilleen, että hän on “oikea” tšetšeeni, joka ei anna vääräuskoisten perunanenien (lue: venäläisten) määrätä hänen omassa kuningaskunnassaan; että hän on maan ehdoton hallitsija, jonka tahto on laki. Kirjaimellisesti.

Retškalovin mukaan Ramzan on koko Kaukasiassa vahvempi, kuin Putin Venäjällä. Ramzan on Putinin heikkouden ilmentymä. Tästä kertoo osaltaan sekin, että yksikään Putinin hallinnossa ei kritisoi Ramzania omalla nimellään, vaan tekevät sen aina anonyyminä, Retškalov sanoi.

Tšetšeniaa hallitsee ryhmä rikollisjoukkioita, jotka ovat löyhässä liitossa keskenään, ja joiden pääasiallinen tulonlähde on rikollinen toiminta: valtion varojen laajamittainen kavallus, laiton öljykauppa, kidnappaukset lunnaita vastaan, orjakauppa ja huumekauppa.

Keskusvallan ja Tsentoroin suhde ei millään tavoin perustu keskinäiseen luottamukseen, vaan se on kahden rikollisryhmän (mafiaperheen) välinen liitto, jonka kaksi osapuolta eivät ole toistensa ystäviä, vaan pahimpia vihollisia: kumpikin on joka hetki valmis tappamaan toisen tilanteesta riippuen.

Moskovan suurin vihollinen Tšetšeniassa eivät siis ole sissit (heitä on jäljellä hyvin vähän), vaan sen liittolainen Ramzan, sillä hän on ainoa, jolla on valtaa (ja voimaa) vastustaa keskusvallan otetta.

Valitsemalla Politkovskajan kuolinpäiväksi Putinin syntymäpäivän Ramzan tappoi kaksi kärpästä yhdellä iskulla: sen “vitun jutskuämmän” ja Kremlin harhaluulon, että sillä on käskyvaltaa Tšetšeniassa.

Murhaamalla Politkovskajan Putinin syntymäpäivänä Ramzan todisti (taas kerran) ei ainoastaan Moskovalle, vaan myös tšetšeeneille, että Tšetšeniaa hallitsee “oikea” tšetšeeni.

“Oikea” tšetšeeni on mies, joka osaa puolustaa kunniaansa, ja joka rankaisee niitä, jotka sitä loukkaavat.

Keskusvalta menetti Tšetšenian samalla kun se Ramzanin isän kuoleman jälkeen “tšetšenisoi” sodan; samalla se luopui pyrkimyksestä “voittaa” tämä sota, jossa sotilaallinen voitto on mahdoton.

Venäjä on Tšetšeniassa poliittisesti heikko, joten sen ainoa keino vaikuttaa alueen tilanteeseen on väkivalloin, sotilaallisesti. Nyt sekin mahdollisuus on hupenemassa.

Jos Venäjällä perustuslaki ei toimi, vielä vähemmän merkitystä sillä on Tšetšeniassa. Tästä todistuksena ei-valtiollisten aseellisten ryhmittymien olemassaolo ja mm. Ramzanin toimet islamilaisen šarian voimaan saattamiseksi Tšetšeniassa.

Tšetšenia ei ole enää pitkään ollut osa Venäjän federaatiota.

Miten tähän kuvioon liittyy Putinin kommentti Dresdenissä, että Politkovskajan vaikutus Venäjän poliittiseen elämään oli mitätön, ja että Politkovskaja aiheutti enemmän vahinkoa Venäjälle kuolemallaan kuin työllään?

Halusiko Putin todistella, että Politkovskajan murha oli mitätön pikkuasia, ja että hänen murhaajansakin oli siten mitätön? Halusiko Putin sanoa, että tappamalla Politkovskajan, Ramzan muodostui suuremmaksi uhaksi Venäjälle kuin Politkovskaja konsanaan eläessään?

Ramzan täytti 30 vuotta 5. lokakuuta 2006, vain kaksi päivää ennen Politkovskajan murhaa. Ramzan on nyt täysi-ikäinen tullakseen valituksi Tšetšenian presidentiksi.

Jos Putin ei nimitä Ramzania Tšetšenian presidentiksi, se on vahvistus, että Ramzan tappoi Politkovskajan ja astui samalla Moskovaa vastaan.

Jos Putin ei nimitä Ramzania presidentiksi, Ramzan joko ottaa vallan itse tai Putin käskee tappaa hänet. Tšetšenian tilannetta se ei kuitenkaan muuta suuntaan eikä toiseen: Venäjä on menettänyt Tšetšenian lopullisesti jo kauan sitten.

Lue myös:

Карательный сговор
[Rangaistussalaliitto]
Anna Politkovskaja/ Novaja Gazeta, 28.09.2006
http://2006.novayagazeta.ru/nomer/2006/74n/n74n-s11.shtml

Ветхий и новый Рамзан
[Vanha ja uusi Ramzan]
Anna Politkovskaja/ Radio Svoboda, 05.10.2006
http://www.svobodanews.ru/Transcript/2006/10/05/20061005120031740.html

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *