kerkko.fi

Esko Aho totesi, ettei eurolla nykyisellään varmaankaan ole selviämisen mahdollisuutta. "Euron pystyssä pitäminen vaatii erityisiä toimenpiteitä", Aho huomauttaa. Hänen mielestään ennen kaikkea pitää laittaa kuntoon kriittisten maiden kansantaloudet. "Se ei onnistu pelkästään säästämällä ja leikkaamalla. Vaan se vaatii rinnalleen taloudellista kasvua", Aho muistutti.

Muoti seuraa poliittisia ja taloudellisia suhdanteita. Mitä ikävämpiä uutiset ovat, sitä pehmeämmäksi muoti muuttuu, kertoo stylisti Teri Niitti. Koska talouskriisi ja levottomuudet näkyvät uutisissa, muoti hakee pehmeitä ja kotoisia arvoja. Muodikas mies kääriytyykin perinteiseen mummon neulomaan villapaitaan. Myös karvat saavat nyt kasvaa. Miehillä on lupa kasvattaa parta. "Nyt ei mennä 80-luvun kovalla, sliipatulla lookilla vaan ollaan kotoisia ja pörröisiä. Pehmeä luolamies, se on muotia nyt", Niitti tiivistää.

Rahatalousjärjestelmässä taloudelliset heilahtelut johtuvat kokonaiskysynnässä tapahtuvista muutoksista. Jos rahamääräiset transaktiot (kokonaiskysyntä) taloudessa vähentyvät, myös tuotanto supistuu. Mitä enemmän rahamääräisiä velkasuhteita taloudessa kulloisenakin hetkenä on, sitä suurempi on yleensä myös transaktioiden määrä. Jos velan määrä taloudessa kasvaa, kasvaa samalla myös kokonaiskysyntä. Jos velan määrä vähenee, myös kokonaiskysyntä vähenee.

Read the rest of this post »

Verotusta siirretään jatkuvasti arvonlisäveroihin, koska rikkaiden jättämä veroaukko on peitettävä pienituloisten rahoilla. Vastakkainasettelun aika on ohi, kunhan kaikki tajuavat pitää turpansa kiinni. Pankkien pitää antaa rahastaa, se ei kuulu demokratian piiriin.

Tärkeintä on kuitenkin kotimainen veropolitiikka. Veroja on kerättävä oikeudenmukaisemmin ihmisten maksukyvyn mukaan. Nykyinen linja, jossa progressiivisista tuloveroista siirrytään kohti kulutuksen regressiivisiä veroja, on myrkkyä pieni- ja keskituloisille.

Oikeistolaiset talouden ylipapit ovat uskotelleet, että kasvavat tuloerot ovat yhteinen etu. Ei kannata uskoa. Todellisuudessa taloudenkin kannalta on tärkeää, että pienituloiset voivat osallistua talouden rattaiden pyörittämiseen kuluttamalla.

"Merkittävä osa kansanterveydellisistä ongelmista johtuu työperäisestä stressistä ja uupumuksesta", tutkija Anna Kontula sanoo. Hän on hyvin eri linjoilla kuin eläkeiän korotusta vaativat tahot. Kontulan mukaan työ ei enää rakenna hyvinvointia. Siksi myös työmarkkinajärjestöissä olisi mietittävä, miten palkkatyön tekemistä voitaisiin vähentää.

"Työura pitää saada poikki siinä vaiheessa, kun perheessä on pieniä lapsia. Se on kiireellisintä. Ihmisten on saatava muutenkin enemmän mahdollisuuksia oman elämänsä säätelyyn. Jos joku haluaa keskellä keski-ikäänsä opiskella tai pitää muuten vaan vuoden vapaata, siihen on oltava mahdollisuus. Varallisuutta yhteiskunnalla on", Kontula toteaa.

"Valtavaa määrää nuoria ihmisiä pidetään työttöminä samaan aikaan kun vaaditaan työurien pidentämistä loppupäästä. Jos työuria pidennetään, niin se pitää tehdä pelkästään alkupäästä. Ylimääräisiltä työvuosilta tuleva superkertymä olisi syytä poistaa. Se suosii hyvätuloista ylempää keskiluokkaa, joka pystyy olemaan työelämässä pitempään", tutkija sanoo.

Raha on Kontulan mukaan väärissä taskuissa. Veroja pitää hänen mielestään korottaa. "On siirryttävä takaisin progressiiviseen tuloverotukseen. Pääomatuloja on verotettava jyrkemmin nousevalla progressiolla kuin ansiotuloja. Nykyinen kunnallisvero lisää eriarvoisuutta. Se pitää muuttaa varallisuuden mukana kasvavaksi", Kontula vaatii.

"Resurssien yhteiskäyttö yhteiskäyttö huojentaa pakkotyötä ja pakkokulutusta ja antaa sellaisia mahdollisuuksia, joita muuten ei olisi olemassa. Kirjasto on loistava prototyyppi siitä, mitä yhteiskäyttö parhaimmillaan tarkoittaa. Kellään ei ole mahdollisuutta ostaa ja säilyttää sellaista määrää kirjoja. Se on aivan nerokas systeemi, kirjasto."

Korruptio ylläpitää köyhyyttä, hidastaa yhteiskunnan kehitystä ja estää hyvinvoinnin tasapuolisen jakautumisen koko maailmassa. Korruptio on tärkeä osa kansantalouksien yhtälöä, joka vie ruuan, veden, rokotukset, lääkkeet ja sosiaaliturvan köyhimpien ulottumattomiin. Rehottaessaan valtoimenaan lahjonta mädännyttää sekä julkisen hallinnon että liike-elämän. Julkisen sektorin matala palkkataso on korruption lisääntymisen tärkein syy.

Köyhimpien tilanne synkkenee ja tulo- ja hyvinvointierot ovat kasvaneet Suomessa. Lapsia elää nyt köyhyysrajan alapuolella saman verran kuin 1970-luvun alkupuolella, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen "Suomalaisten hyvinvointi 2010" -raportista. Kaupungeissa stressataan enemmän kuin kaksi vuotta sitten, raportti kertoo.

Elämänlaatu riippuu sosiaalisesta asemasta. Eniten elämänlaatua heikentävät työttömyys ja toimeentulotuella eläminen sekä työkyvyttömyyseläkkeellä olo. Erityisiä riskiryhmiä ovat työttömät ja heikosti koulutetut nuoret sekä yli 80-vuotiaat vanhukset. Perusturvan varassa olevista työttömistä kotitalouksista neljä viidestä on alle köyhyysrajan.

Suomalaisten terveys on kohentunut ja elämänlaatu on korkea, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen "Suomalaisten hyvinvointi 2010" -raportista. Suomalaisten elämänlaatu on yleisesti ottaen korkea aina myöhäiseen ikään saakka. Kotitalouksien raportoimat toimeentulo-ongelmat ovat keskimäärin vähentyneet.

Suurin muutos kahden vuoden takaiseen verrattuna on, että hyvinvointi haja-asutus alueilla on kohentunut. Alueelliset erot ihmisten kokemassa hyvinvoinnissa ovat raportin valossa pienemmät kuin mitä perinteiset taloudelliset tilastot kertovat. Esimerkiksi asuinympäristöjen väliset erot toimeentulossa ovat vähäisiä.

YLE Uutiset kysyi joukolta kansantaloustieteen ja sosiaalipolitiikan professoreita, keitä nykyinen hallitus on suosinut ja keitä ei. Yleisin arvio oli, että hyötyjiä ovat olleet pääasiassa varakkaat sekä keski- ja hyvätuloiset suomalaiset. Sosiaalipolitiikan professori Juhani Laurinkarin mukaan hallitus on suosinut niitä, joilla on turvattu työasema ja taloudellinen tilanne kunnossa. "Hallituksen lähtökohtanakin on ollut tukea niitä, joilla on jo", sanoo Laurinkari.

Sosialidemokraattien tavoitteena on hyvinvointiyhteiskunta, joka tarjoaa kaikille hyvän elämän edellytykset: työtä ja palveluita sekä sosiaaliturvaa. Ketään ei jätetä heitteille. Yhteiskuntaa on varjeltava ahneudelta ja markkinatalouden väärinkäytöltä. Jokaisella on oltava mahdollisuus osallistua hyvinvoinnin rakentamiseen ja sen tulosten jakamiseen. Yhteiskunnan tarjoamien oikeuksien rinnalla on tärkeä muistaa myös ihmisten velvollisuudet yhteiskuntaa ja kanssaihmisiä kohtaan.

Vasemmistoliitolle tärkeitä asioita ovat tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, toisen kunnioittaminen ja heikompien auttaminen. Riittävä toimeentulo ja turvallinen elämä kuuluvat meille jokaiselle. Vasemmistoliiton tavoitteena on tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa ihmisten ja ympäristön hyvinvointi on tärkeintä, sen sijaan että päätökset tehdään taloudellisen voiton ehdoilla. Palkansaajien, työttömien ja eläkeläisten syrjiminen pääomatuloilla elävien hyväksi pitää lopettaa.