Asosiaalinen media

Minä en pidä siitä tavasta, miten minä ja monet muut käyttäytyvät sosiaalisessa mediassa. Minä luulen, että sosiaalinen media ei enää sovi minulle. Sosiaalinen media on jotensakin mielenkiintoista, mutta pääosin vastenmielistä — sekä ympäristönä että ilmiönä.

Pitkään mahdollisuus nähdä itse kirjoittamani lyhykäiset lauseenpätkät ja asiantuntemattomat ajatukseni verkkoalustoilla, missä ne olivat kaiken maailman luettavissa, oli innostavaa. Nyt en pääse irti ajatuksesta, että pojankloppina minä olisin saanut turpaani, jos olisin tyrkyttänyt itseäni tuolla tavalla. Ei sekään ollut järin terve yhteisö, mutta silti kysyn tänään itseltäni, miten ihmeessä minä luulin, että aiempi tohinani sosiaalisessa mediassa oli hyvä idea.

Vastenmieliseksi sosiaalinen media muuttui, kun aloin lopulta tajuta, miten minä itse käyttäydyn siinä ympäristössä. Aloin osoittaa sitä samaa verbaalista uhoa ja mielipideripulia, mitä nyt päivittelen itsekseni joidenkin ystävieni kirjoittelussa. En enää ymmärtänyt, miten minä, introvertti betauros, olen liittynyt tällaiseen laumaan. En enää tuntenut kuuluvani siihen joukkoon. Minä olin tyhmä. Minun olisi pitänyt ymmärtää kaikki tämä jo kauan ennen keski-ikää.

Sosiaalinen media ei näe eikä kuule niitä, jotka ovat hiljaa. Tämä saattaa johtaa siihen, että “maan hiljaisten” ajatukset näkyvät yhteiskunnallisessa keskustelussa ja sitä kautta poliittisessa päätöksenteossa ja arkielämää sääntelevissä normeissa yhä vähemmän. Monet, jotka olivat aiemmin mielummin hiljaa, ovat alkaneet huutaa. He ovat liittyneet laumaan vihaisina siitä, että heitä ei kuultu. Koska he olivat hiljaa. Ja nyt he eivät enää osaa olla hiljaa.

Minä en kaikkien onneksi ole poliitikko enkä virkamies. En tiedä, miten he kykenevät kuulemaan niitä, jotka ovat edelleen hiljaa. Sen täytyy olla todella vaikeaa. Suomen tasa-arvoisessa yhteiskunnassa hiljaisten ääni toki kuuluu paremmin kuin yhteiskunnissa, joissa ihmisten välinen kanssakäyminen on alituista ja usein tarpeetonta kilpajuoksua. Silti täälläkin äänestäjien on kaiken melun keskellä vaikea löytää niitä ehdokkaita, jotka osaavat mykistää metelin.

Minä en enää juurikaan kirjoittele sosiaaliseen mediaan. Ehkä vetäydyn sieltä tyystin. Jos minulla on jostain ihme syystä jotain sanottavaa, sanon sen joko suoraan vastaanottajalle tai paremmin jätän sanomatta. Joskus saatan kirjoitella jotain tänne omalle verkkosivustolleni. Mutta toivottavasti en sittenkään. Mieluummin luen minua viisaampien kirjoituksia.